Sain
Kaisa Reetalta Korun Aika- blogista arjen kuvahaasteen, jossa omaa arkea kuvataan viitenä päivänä kuvan/kuvien avulla. Joka päivä haastetaan mukaan uusi bloggaaja.Kiitos:)
Mulle ei kovasti ole eroa arjella ja tavallisella pyhällä, joten aloitin kuvien oton jo eilen sunnuntaina.
Sattuneesta syystä mun "arkihuolet" koskee aika paljon samoja asioita päivästä toiseen.
Eli palkkasin Jussin puolesta henkilökohtaisen avustajan lomasijaisen:
Hakijoita oli paljon, mutta sopivia vain muutama.
Onnea on löytää hyvä avustaja.
Päivästä toiseen toistuva puuha on myös lääkityksen ja ravinnon antaminen Jussin ravintoporttiin:
.
Käytän monikäyttöisiä kannellisia kippoja kertakäyttölääkelasien sijaan. Lääkkeet Jussi saa 3 kertaa ja ravinnon 5 kertaa päivässä.
Onnea on vapaaehtoinen tiskaaja.
Toinen poika eli Upi vahtii isäntää, ettei karkaa yksin lenkille!
Minä vein Upin tänään pikkulenkille, mies juoksuttaa sitten pidemmät reitit.
Onnea on lenkkikaveri.
...och samma på svenska...
Onnea on hyvät terapeutit.
Onnea on saada äänensä kuuluville.
Loma loppui ja heräsin ajoissa, liiankin ajoissa. Ehdin bussiin ja muistin ottaa eväät.
Työpaikan pihassa tajusin yhtäkkiä, että työavaimet oli jääneet talvitakin taskuun!
No, onneksi pärjäsin, sain kulkulätkän lainaan pomolta ja työvaatteet kaapista ja kengätkin löytyi jalkaan.
Onnea on totaalinen työasioiden unohtaminen lomalla!
Päivän päätteeksi:
Onnea on kamu, joka tulee syliin ja tykkää olla siinä, eikä häiriinny päänalusen runsaudesta ;)
Haastan tänään Susannan Säläkaapista!
Monenlaista arkipuuhaa! Voimia sinulle ja terkut Jussille, lehtijulkkikselle :)
VastaaPoistaKiitos:)
PoistaOnpahan hommaa teillä! Tsempitykset täältäkin <3
VastaaPoistaJa kiitos haasteesta, otan mielelläni vastaan!
Kiitos ja ole hyvä:)
PoistaNo on monitahoista tehtävää, ei osaa ajatella ulkopuolinen. Täältä myös tsemppaukset niin pojalle kuin äidille <3
VastaaPoistaKiitos:)
PoistaEihän sitä voikaan tietää, siksi joskus laittelen kuvia Jussistakin tänne. Onnettomuuden vuoksihan alunperin aloin koruja tekemään ja blogia pitämään.Terapiaa omasta päästä<3
Kiitos:) On se usein, mutta menee jo rutiinilla normipäivät. Nyt ,kun on jalka leikattu, on enemmän puuhakasta,
VastaaPoistaMahtava arkijuttu, Eila!!
VastaaPoistaOlen aina ihaillut täällä käydessäni teidän koko perheen hienoa motivaatiota ja tsemppausmentaliteettia... vaikka voin aavistaa, vähän myös omasta kokemuksestani, miten paljon voimia tuon kaiken läpivieminen vaatii!
Iso sydän teille! <3
Tsemppiä ja jaksamista sinne! Ihme, että enegiaa riittää luoda vielä kauniita korujakin näiden kaikkien arkihaasteiden lisäksi!
VastaaPoistaOnni on hyvä kuntoutus! :) Itsekin hoitoalalla työskennellyt kuntoutuksen saralla, ja siellä jos missä on palkitsevaa olla töissä :) Jokainen joka haluaisi jollain tavalla, edes pienesti, olla avuksi, voisi ryhtyä avustajaksi apua tarvitseville. Jo kahvittelu viikoittain tai muu tekeminen ns "tavan" ihmisen kanssa voi olla apua tarvitsevalla se henkireikä. :)
VastaaPoista