15.elokuuta 2013
tuli täyteen 2 vuotta Jussin onnettomuudesta. Pitkä ja kivinen oli tie alussa, nyt jo sileämpi, vaikka mutkiakin on ollut. Kiitos Jumalalle, joka kuuli rukouksemme ja kiitos Jussille sitkeydestä ja elämän halusta:)
|
Jussi ennen onnettomuutta ilveilee:) |
Ihan alkuvaiheen kuvia en laita esille.
|
Jouluna 2012 |
|
Jussi 18v 25.3.2013 |
|
15.8.2013 |
Leikkauksia: pää 3 kertaa, molemmat reidet, joissa pitkät ydinnaulat ,niskanikaman ruuvaus,lisäksi ollut keuhkoimu, henkitorven avanne,ravintoportti mahalaukkuun ja alussa reisien ulkoiset ns.Hoffmannin laitteet.
Solisluiden ja ylimpien kylkiluiden murtumat hoidettu konservatiivisesti eli annettu parantua itsekseen.Osastohoitoja Töölössä,Jorvissa,Peijaksessa.Useita pitkiä antibioottihoitoja yms yms.
Botoxia laitettu 4 kertaa ainakin ympäri oikean puolen raajoja.
Kuntoutusta,hoitoa,kuntoutusta,hoitoa......kuntoutus jatkuu. Tulossa akillesjänteen leikkaus ainakin.
Tänään olen muistellut ja miettinyt. Terapia jatkuu vielä mulla.
Matka on ollut kova,mutta tänään Jussi seisoo,harjoittelee ottamaan askelia ilman tukea, saa syödä suun kautta sileää sosetta 1dl.n päivässä ja on fiksu ja sanavalmis,asioita pohtiva,partaa kasvattava nuori mies.
Tykkää edelleen hevimusasta,on fanaattinen formulan seuraaja,pelaa tabletilla,kännyllä ja tietokoneella,ajelee sähköskooterilla,pohtii opiskelua, haaveilee äidin herkkuruuista, pelaa kanssamme Kimbleä päivittäin, käy kuntoutuksessa, keskustelee henkeviä,ottaa valokuvia ja muokkailee niitä,pitää yhteyttä kavereihin ja tuttaviin facebookissa,huolehtii siskon kotiintuloajoista, kehuu äidin tekemiä koruja ja hymyilee,vitsailee,viisastelee.
Paljon on kiittämisen aiheita, vaikka ensin oli epätoivon ja musertumisen tunne.
Kaksi vuotta on pitkä aika,kun sitä ajattelee eteenpäin, mutta taaksepäin katsoessa aika on mennyt nopeaan.
Muutakin murheita on sattunut elämässämme tuona aikana, mutta lauantaina on ilon juhla.
Mieheni esikoinen, siis lastemme isosisko viettää häitä. Sinne siis juhlimaan ja olen varannut Jussilta yhden tanssin. Vaikka ihan lyhyenkin pätkän.
Toisiamme tukien se onnistuu!