Tähtipölyä

Tänään tuli tieto, että pieni Arttu on löytynyt,menehtyneenä.

Nämä päivät ovat olleet tuskaa äidille,isälle ja koko suvulle.

Tämä tragedia,vääryys, on tuonut minulle mieleen ja sydämeen sen tuskan ,

mitä tunsin 15.8.2011 alkaen muutamia viikkoja.

                                                                       Artulle

Valmiista paloista 

tein piparkakkutalon.

Katon päälle ripottelin

lumisen kai koristelun.

Pientä Arttua muistamaan

sytytin myös tuikkuvalon

äidin ,isän tuskan tunnen,

lisäsin viel tähtipölyn.

Tuska suuri sydämessä,

muistan vielä päivän yhden:

epätieto, toivo ,suru

täytti joka huokosen.

Saimme vihdoin ihmeen ,armon:

pojan eloon, kuin vastasyntyneen.

Olisin myös heille suonut

ilon eikä kyyneleen.

Kaikesta vääryydestä ja tuskasta huolimatta, haluan toivoa, että tällä tapahtumalla olisi tarkoitus.
Se ei ehkä selviä, mutta ajatus siitä voi antaa sen pienen pilkkeen valoa ja voimaa,jotta vanhemmat jaksavat eteenpäin. Nousta huomenna,ylihuomenna,seuraavana aamuna ylös sängystä ja ehkä jonain aamuna, hymyillä jälleen.